Lukukausimaksuvatulointi ei edistä suomalaista koulutusvientiä
Kommentoin kolmen kirjoituksen sarjassa tutkimus- ja innovaationeuvoston listaa korkeakoululaitoksen uudistamiseksi. Listalla on ihan perusteltujakin esityksiä, mutta osa vaikuttaa hätiköidyiltä. Ensimmäisessä osassa oli aiheena duaalimallin purkaminen. Tässä toisessa osassa pohdin ehdotusta lukukausimaksuista koulutusviennin edistäjinä.
Lukukausimaksujen comeback ei ole tietenkään mikään yllätys – sen verran hanakasti demarit ja kokoomus ovat niitä viime vuosina ajaneet. Helsingin Sanomissa Kiuru perustelee lukukausimaksujen tarpeellisuutta esimerkillä, jossa Saudi-Arabia haluaisi ostaa opettajakoulutusta 40 000 naiselle. Esimerkki tuntuu siinä mielessä keinotekoiselta keppihevoseltä, ettei voimassa oleva tilauskoulutuslainsäädäntö aseta esteitä myydä koulutusta Saudi-Arabialle. Suomalaisen Tiedeakatemian Eva-Maria Aro olisi valmis tinkimään koulutuksellisesta tasa-arvosta suomalaistenkin opiskelijoiden keskuudessa ja lykkäämään 500 euron vuotuiset maksut kaikille opiskelijoille. Kiuru ei myönnä kannattavansa maksuja suomalaisille opiskelijoille.
En ole ikinä pitänyt porttiteoriaa, siis pelkoa siitä että maksut lipsahtaisivat samaan syssyyn myös suomalaisille opiskelijolle, kovin keskeisenä syynä vastustaa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Maksuja vastaan puhuvat niin monet muutkin syyt. Mutta kieltämättä nämä Aron ja mm. oman ammattiliittoni TEK:n toiveet suomalaisille opiskelijoille säädettävistä maksuista kasvattavat huolta siitä, että ulkomaalaisten maksut olisivat todellisuudessa vasta ensimmäinen askel koulutuksen maksullisuuden tiellä. Sitä askelta meidän ei ole mielestäni syytä ottaa.
Maksujen kannattajat – kuten Kiuru edellä – antavat usein ymmärtää, että ilman lukukausimaksuja koulutusvienti tyssää kokonaan. Se ei pidä paikkaansa. Koulutusvientiä voidaan ja kannattaa tehostaa nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Suomalaista koulutusvientiä on syytä rakentaa koulutusjärjestelmämme vahvuuksien – yhdenvertaisuuden, maksuttomuuden ja laadun – varaan. Koulutusvienti ei edellytä nykyisen lainsäädännön muuttamista tai yksittäisille opiskelijoille säädettäviä lukukausimaksuja. Koulutuksesta saadaan tilauskoulutuslainsäädännön puitteissa kansainvälisesti kysytty vientituote, kun korkeakoulujen, yksittäisten koulutusvientiyhtiöiden ja valtion yhteistyötä koordinoidaan paremmin ja tarjontaa markkinoille lisätään. Voisimme käynnistää uusia koulutuspolkuja niille, jotka haluavat lähteä opettajiksi koulutusviennin puitteissa.
Lisäksi eettisellä koulutusviennillä voitaisiin edistää koulutukseen pääsyä jokaiselle sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Maailmalla on tarve perinteisen avun ja koulutuksen yhdistävälle kehitysavulle, erityisesti kriisialueilla. Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia edelläkävijänä Education in Emergencies -toiminnassa, jossa tilaajana ei ole yritys tai rikas valtio. Tätä toimintaa voivat rahoittaa tilauskoulutuksena YK ja vastaavat toimijat sekä kehittyvät maat itse kehityspankkien tuella.
Kirjoittaja on Vihreiden koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja.
Ei varmastikaan edistä, noin määrällisesti.
Tosin harvemmin edes kuulee ilmaisena täältä haettavan hyödykkeen – tässä siis koulutuksen – ulospäin tarjoamisen olevan ”vientiä.”
Kipeästi kaipaamiamme vientituloja ainakaan emme vihreiden mallin mukaisesta koulutus”viennistä” saa.
Mutta yksittäisiä sanojahan aina voidaan veivata ja vatuloida uusiin merkityksiinsä – poliittisista tarkoitusperistä käsin.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa muistaa, että kaikki muut Euroopan maat Norjaa ja Islantia lukuunottamatta perivät Euroopan ulkopuolisilta opiskelijoilta lukuvuosimaksua. Ei ole kovinkaan mielekästä pyrkiä saamaan tänne opiskelijoita, joiden tärkein motiivi on koulutuksen maksuttomuus. Ilmaistahan se koulutus ei ole.
Ja, kuten totesit, viennistä voidaan puhua vain silloin, kun siitä saadaan tuloja, jotka vähintäänkin vastaavat kustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Puheena olevan kaltainen ”koulutusvienti” tuleekin suunnata kehitysmaihin, ja periä kehittyneiden maiden opiskelijoilta täysi lukukausimaksu.
Kehitysmaihin suunnattu opiskelu tulee järjestää siten, että maakohtainen sukupuolijakautuma on 50 – 50, opetukseen sisältyy pakollisena Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen opinnot, opetus tapahtuu maamme virallisella kielellä ja opiskelija sitoutuu toimimaan kotimaassaan vähintään esim. 5 vuotta ennen oikeutta muuttaa ulkomaille.
Taloudellinen hyöty Suomelle olisi ilmeinen ja suuri.
Ilmoita asiaton viesti
Google myy ilmaista tietoa ja rahastaa mm. mainoksilla. Voisiko Goolelta oppia jotain. Myydään ilmaista koulutusta ja rahastetaan jollain toisella tavalla ?
Ilmoita asiaton viesti
Esität tässä näkemyksen, joka pohjautuu oikeistolibertaristiseen, virheelliseen, perunäkemykseen, jonka takia libertarismin kohtalo on sama kuin marxilaisen talousjärjestyksen: romahdus, katastrofi tms., valitse termi.
Google on liikeyritys. Liikeyrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle. Tuon päämäärän saavuttamiseksi käytettävät keinot ovat moninaiset, suurin osa laillisia, osa ei.
Yhteiskunta, kuten Suomi, EI ole liikeyritys. Sen tehtävä EI ole tuottaa voittoa sijoitetulle pääomalle, tai millekään muullekaan. Yhteiskunta ei edes VOI tuottaa sen enempää voittoa kuin tappiotakaan.
Yhteiskunta on pelkkä viitekehys, mielikuvitusrakenne, jonka toiminta on voimavarojen kohdentamista (”resurssien allokointia”). Tuota kohdentamista hoidetaan lainsäädännöllä sekä vero- ja rahapolitiikalla, joita yhdessa kutsutaan talouspolitiikaksi. Hyvä talouspolitiikan hoito mahollistaa sen, että yhteiskunnassa voidaan tuottaa lisäresursseja. Yksi tehokas keino on luoda maksuykyistä ostajakuntaa. Tämä voidaan tehdä mm. kehitysavulla, jonka välineenä koulutus on ylivertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tämä on vihreiden ajatuksenakin, näin jotta niinkuin liiketaloudellisetkin tavoitteet toteutuisivat.
Tärkeintä vihreille kuitenkin on se ideologinen puoli eli tässä tapauksessa niin ulkomaalaisille kuin meille suomalaisillekin ilmainen tieto ja koulutus itsessään. Ikävä kyllä ilmaisuus ainakin toistaiseksi on toteutunut suomalaisten veronmaksajien kustantamana.
Ilmaisuushan tunnetusti pääosin on harhaa. Auringonvalo on esimerkki ilmaisesta hyödykkeestä jos näin kaupallisia termejä halutaan käyttää. Toki senkin osalta voi teoretisoida ilmaisen lystin lakkaamisella Auringon elinkaaren tullessa loppuunpalamisen myötä tappiinsa.
Millähän tavoin saisimme suomalaisen yhteiskunnan toimimaan inter- ja vähän joka suuntaan aktiivisesti, Googlen kaltaisen palvelimen lailla ja vielä paremmin? Jotta siis tiedon näennäisestä ilmaisuudesta jollain ansaintalogiikalla pääsisimme hyötymään?
Tällä hetkellä suomalainen yhteiskunta on nähdäkseni hiukan liian passivoituneessa ja lamautuneessa tilassa onnistuakseen tuossa tavoitteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Avainkysymys: Kumpi on tärkeämpi, eustaja idologinen tausta vai se, mitä hän TEKEE?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tosissaan kysyt, niin toki nyt se, mitä hän tekee.
Ideologista taustaa vasten taasen voi yrittää ymmärtää, miksi hän tekee siten, miten tekee.
Ilmoita asiaton viesti